Rekisteröimätön majoitus muuttaa Pohjoismaiden matkailukarttaa

Matkailun kehitystä tarkastellaan usein hotellien, hostellien ja muiden rekisteröityjen majoitusliikkeiden kautta. Se antaa tärkeän, mutta vaillinaisen kuvan. Kun mukaan otetaan myös rekisteröimätön majoitus eli käytännössä lyhytaikainen vuokraus, matkailun painopisteet muuttuvat näkyvästi.

Tammi–kesäkuussa 2026 rekisteröimättömän majoituksen osuus kaikista yöpymisistä oli Suomessa 32 prosenttia, Norjassa 28 prosenttia ja Ruotsissa 18 prosenttia. Kyse ei siis ole enää matkailun reunailmiöstä, vaan merkittävästä osasta Pohjoismaiden majoitusmarkkinaa.

Helsinki, Tukholma, Oslo ja muut suuret kaupungit hallitsevat matkailun kokonaisuutta. Kun mukaan lasketaan rekisteröimätön majoitus, matkailukeskukset, kuten Rovaniemi, Tromsø, Kuusamo, Kolari, Gotlanti, Trysil ja Ringsaker nousevat paljon voimakkaammin esiin kuin pelkistä rekisteröidyn majoituksen luvuista voisi päätellä.

Matkailukeskuksissa lyhytaikainen vuokraus on keskeinen osa markkinaa

Tukholmassa rekisteröimättömän majoituksen osuus kaikista yöpymisistä oli tammi-kesäkuussa 2026 noin 9 prosenttia. Oslossa vastaava osuus oli 20 prosenttia ja Helsingissä 21 prosenttia. Suurkaupungeissa hotellit ja muu perinteinen majoitus muodostavat yhä markkinan rungon, vaikka lyhytaikainen vuokraus täydentää kapasiteettia.

Matkailukeskuksissa asetelma on toinen.

Rovaniemellä, Kuusamossa ja Kolarissa rekisteröimättömän majoituksen osuus yöpymisistä tammi-kesäkuussa 2026 oli lähes puolet. Gotlannissa, Ruotsissa rekisteröimättömän majoituksen osuus oli 26 prosenttia ja Bergissä vähän vajaa puolet. Norjan Tromsøssä rekisteröimättömän majoituksen osuus yöpymisistä oli 43 prosenttia, Trysilissä 58 prosenttia ja Ringsakerissa 62 prosenttia.

Matkailukohteiden kapasiteetti ja majoitustulot eivät siis aina näy kokonaisuudessaan rekisteröidyissä tilastoissa. Tämä korostuu erityisesti luonto-, saaristo- ja talvimatkailukohteissa.

Matkailun seuranta tarvitsee laajaa näkökulmaa

Matkailun suunnittelussa ei riitä, että seurataan vain hotellikapasiteettia ja rekisteröityjä yöpymisiä. Matkailukeskuksissa, hiihto- ja luontomatkailukohteissa sekä suurten tapahtumien aikaan lyhytaikainen vuokraus voi ratkaista, kuinka paljon matkailijoita alue todella pystyy vastaanottamaan.

Samalla ilmiö nostaa esiin uusia kysymyksiä: miten majoituskapasiteetti, matkailun verotuotot, asuminen ja paikallisten palveluiden kuormitus kehittyvät, kun yhä suurempi osa matkailusta tapahtuu rekisteröityjen majoitusliikkeiden ulkopuolella?

Tämä vaikuttaa matkailun suunnitteluun, kapasiteetin arviointiin, palvelujen mitoitukseen ja keskusteluun matkailun paikallisista vaikutuksista. Pohjoismaiden matkailun kartta ei muodostu vain hotelleista, vaan myös kodeista, mökeistä ja lyhytaikaisen vuokrauksen verkostoista.

Visitoryn avulla saat aluekohtaisen kokonaiskuvan yöpymisistä, majoitusmyynnistä ja rekisteröimättömän majoituksen merkityksestä. Tilaa ajantasaiset matkailutilastot omaan käyttöösi ja tee päätöksiä koko markkinakuvan, ei vain osan siitä, perusteella.

Luvut perustuvat Visitoryn tietoihin tammi–kesäkuulta 2026.