Vuoden 2022 matkailutulotutkimus tarjoaa laajan kattavuutensa ansiosta mahdollisuuden useiden eri alueiden vertailuun. Yleisesti ottaen vuosi 2022 näyttäytyi lähes kaikilla tutkituilla seuduilla kasvun vuotena, jolloin matkailu alkoi palautua koronan jäljiltä.
Uudellamaalla, jossa matkailutulolaskentoja tehtiin myös vuonna 2021, näkyi isojen kaupunkien selvä palautuminen koronapandemian matkailulle aiheuttamista ongelmista. Samalla suurten kaupunkien (Helsinki, Espoo ja Vantaa) kasvu/palautuminen söi hieman esimerkiksi muun Helsingin seutukunnan kuntien matkailutuloa, joka oli lähes vuoden 2021 tasolla. Lohja säilyi kuitenkin kasvu-uralla myös vuonna 2022.
Täysin koronaa edeltävään aikaan ei Uudellamaalla vielä päästy, mutta matkailutulon kasvu oli merkittävää. Uudenmaan voimakkaan kasvun taustalla on osittain Helsinki-Vantaan lentokentän ja Finnairin elpyminen. Näiden merkitys Uudenmaan matkailutuloon on suuri: esimerkiksi Finnairin koko liikevaihto kasvoi 838 miljoonasta 2,36 miljardiin ja ulkomaan toimintojen liikevaihto vielä suhteellisesti enemmän.
Itä-Uudellamaalla Porvoo otti osansa matkailun elpymisestä, mutta Loviisassa vuosi 2022 merkitsi nollakasvun aikaa. Loviisan naapurissa, Kymenlaaksossa, Kotkan ja Haminan matkailutulo kasvoi, vaikka itärajan sulkeminen matkailijoilta todennäköisesti hidasti kasvua.
Pirkanmaalla näkyi etenkin Tampereen seutukunnan osalta voimakas kasvu aiempaan tutkimusajankohtaan nähden (2017), vaikka laskentatavan muutoksesta johtuen luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Tampereen kaupungin kasvu näyttää vetäneen myös muun seutukunnan mukaansa muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Muun Pirkanmaan muutokset eivät ole kovin dramaattisia, kun laskentaa ei ole korona-aikaan tehty.
Varsinais-Suomesta mukana oli uutena alueena Turku, jonka välitön matkailutulo on lähes yhtä suuri kuin esimerkiksi koko Keski-Suomen matkailutulo. Keski-Suomessakin matkailu on ollut nousujohteista vuodesta 2018, kun koronavuosia ei huomioida. Kasvua on ollut kaikissa seutukunnissa, vaikka yöpymiset eivät olekaan kasvaneet matkailutulon suhteessa. Jyväskylän seutukunta on alueen veturi muodostaen noin kaksi kolmasosaa koko maakunnan matkailutulosta.
Kasvu-uralla oli myös Hämeenlinna, jonka matkailutulo kasvoi merkittävästi edelliseen tutkimukseen (vuosi 2021) nähden. Muiden Kanta-Hämeen seutukuntien osalta nyt saatiin dataa tulevien vertailujen pohjaksi. Hämeenlinnan seutukunta kerää noin 60 prosenttia maakunnan matkailutulosta lopun jakaantuessa melko tasan Forssan ja Riihimäen seutukunnille.
Uusina alueina TAK Researchin tutkimukseen tulivat mukaan Oulu ja Kuusamo. Oulun matkailutulo oli vuonna 2022 suurin piirtein samaa luokkaa kuin koko Jyväskylän seutukunnassa. Kuusamossa huomattavaa on puolestaan se, että matkailutulon muodostumisessa merkittävässä roolissa ovat rekisteröimättömän majoituksen toimijat, joiden liikevaihtotiedot eivät näy yritysten rakennetilastoissa. Näin ollen matkailijoiden kulutukseen perustuvat laskelmat antavat huomattavasti oikeamman tiedon matkailutulon kokoluokasta kuin suoraan toimialatilastosta prosenteilla lasketut luvut. Kuusamo onkin matkailutulon osalta merkittävä toimija Pohjois-Pohjanmaalla.
Matkailutulon seuranta tarjoaa mahdollisuuden havainnollistaa matkailun merkitystä alueella, vaikka matkailulla on toki muutakin kuin taloudellisia vaikutuksia. Ilman taloudellisia mittareita matkailu voi kuitenkin helposti jäädä huomioimatta todellisena elinkeinotoimintana, jolla on merkittävää vaikutusta alueiden elinvoimaisuuteen ja palveluiden säilymiseen. Nyt tehdyt laskelmat ja esimerkiksi raporteissa esitelty matkailun osuus kaikkien toimialojen liikevaihdosta/henkilötyövuosista eri alueilla auttavat omalta osaltaan sijoittamaan alueen matkailun oikeaan suuruusluokkaan ja kontekstiin.
Tutkimus toteutetaan vuosittain. Lisätietoja tutkimuksesta info@tak.fi